Stressiä kutsutaan usein uudeksi kansantaudiksi eikä syyttä, sillä joka ikinen vuosi tuhansia suomalaisia joutuu sairaslomalle sen takia.
Haastavaa stressin kanssa elämisestä tekee juuri se, että sitä on vaikeaa huomata, sen diagnosointiin ei löydy tarkkoja tutkimuksia, kokeita tai analyysejä, ja mikä pahinta, yhteiskunta hyväksyy omalla tavallaan stressin kanssa elämisen, minkä vuoksi moni meistä luulee, että siitä kärsiminen on täysin normaalia.
Stressin seuraukset ovat kalliit
Stressi vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin sekä henkisestä että fyysisesti. Henkisiä oireita ovat esimerkiksi uupuneisuus, ahdistuneisuus, alakuloisuus, masennus ja hermostuneisuus. Fyysisiä oireita on muun muassa muutokset ruokahalussa, unettomuus, ihottuma, hiustenlähtö, lihaskipu, päänsärky ja kylmänhiki.
Oireet ovat niin moninaiset ja jokainen ihminen reagoi niihin omalla tavallaan – tästä syystä stressin diagnosointi ja sen hoitaminen huomataan usein liian myöhään, jos ollenkaan.
Stressin hintalappu on myös yhteiskunnalle valtava. Stressin hoitoon käytettävät resurssit maksavat Suomen yhteiskunnalle miljoonia euroja joka ikinen vuosi, ja hintalapusta tulee vielä kalliimpi, koska resursseja käytetään enemmän stressin hoitamiseen, eikä sen ehkäisemiseen.
Esimerkiksi työhyvinvoinnin ja mielenterveyspalveluiden laadun parantaminen ja entistä tehokkaampi valvominen voisivat auttaa ehkäisemään stressiä, mutta rahoituksen puute monissa kunnissa on johtanut täysin päinvastaiseen ilmiöön, jossa huolestuttavasti erityisesti nuorten stressi ja ahdistus on korkeampaa kuin koskaan aikaisemmin.
Kaikkien tulisi välttää liiallista stressiä
“Älä stressaa liikaa”, siinäpä lause, joka on helpommin sanottu kuin tehty. Stressi on äärimmäisen kavala siinä mielessä, että se hiipii elämäämme hiljalleen, jolloin ikään kuin totumme sen läsnäoloon.
Suorituspainotteinen yhteiskunta hyväksyy stressin ja itse asiassa yksi parhaimmista valttikorteista monilla työpaikoilla on erinomainen stressinsietokyky – siksi sen merkitystä painotetaan jo työhaastattelussa.
Mutta onko erinomainen stressinsietokyky sittenkään valttikortti? Miten stressinsietokykyä mitataan? Tarkoittaako se sitä, että olemme hyviä stressin kanssa, jos emme anna sen vaikuttaa töissä työtehoomme ja päätöksiimme? Sillä ei siis ole väliä, jos se seuraa meitä kotiin asti?
Stressi on kallis sekä yhteiskunnalle että ihmiselle itselleen. Pitkäaikainen stressi nakertaa henkistä ja fyysistä kuntoa, ja voi oireilla niin monessa eri paikkaa, että se saa lääkäritkin ihmettelemään.
Lisäksi, jos annamme stressin edetä liian pitkälle, voi sen hoitaminen ja välttäminen tulevaisuudessa vaatia suuria muutoksia ja uhrauksia. Tästä syystä meidän kaikkien tulisi ehkäistä ja vähentää sitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.