Image Source: FreeImages
Kaikki kokevat stressiä ajoittain. Kun stressitekijät ovat kuitenkin yleisiä ja jatkuvat pitkään, ne voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme. Stressi on reaktio, joka varoittaa ympäristöstäsi löytyvästä vaarasta. Se valmistelee kehoa toimintaan nostamalla sykettä, verenpainetta, adrenaliinia ja verensokeria. Nämä akuutit stressireaktiot auttavat meitä reagoimaan uhkaan joko pakenemalla sitä tai taistelemalla sitä vastaan. Kun stressireaktio kuitenkin aktivoituu usein ja pitkään – sitä kutsutaan “pitkittyneeksi stressiksi” – se voi vaikuttaa terveyteemme. Termiä “stressi” käytetään kuvaamaan tämäntyyppistä kroonista stressiä; ajattele sitä pikemminkin tilana kuin tapahtumana. Stressireaktion jatkuva aktivoituminen aiheuttaa ajan mittaan tuhoa kehossa.
Tunne stressin merkit
Jos et ole varma, että koet stressiä, voit etsiä merkkejä ja oireita kehostasi ja mielestäsi. Jotkin niistä ovat ilmeisempiä kuin toiset, mutta ne voivat osoittaa, että koet kroonisen stressin vaikutuksia. Fyysiset merkit: – Väsymys – tämä on yleinen merkki siitä, että kehosi kokee liikaa stressiä. – Lihaskipu – kun lihaksesi ovat jännittyneitä, ne voivat muuttua kivuliaiksi. – Päänsärky – stressi voi saada meidät jännittämään niskan ja pään lihaksia. – Ruoansulatusongelmat – liika stressi voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää. – Huono uni – stressi voi häiritä unta, jolloin on vaikeampi nukkua hyvin. – Painonnousu – jos olet stressaantunut, saatat syödä enemmän tai himoita sokerista tai rasvaista ruokaa. – Kohonnut verenpaine – korkea verenpaine on yhteydessä stressiin. Psyykkiset oireet: – Keskittymisvaikeudet – kun olet stressaantunut, keskittyminen voi olla vaikeaa. – Huolestunut olo – saatat huomata murehtivasi asioita, jotka yleensä sivuutat. – Negatiiviset ajatukset – “stressaantuneisuuden” tunne voi tehdä sinusta kyynisemmän ja pessimistisemmän. – Kärsimättömyys – kun olet stressaantunut, saatat olla herkemmin äkkipikainen ja ärtyisä. – Lisääntynyt levottomuuden tunne – stressaantuneena oleminen voi saada sinut tuntemaan itsesi levottomaksi ja kärsimättömäksi. – Negatiiviset tunteet – stressi voi aiheuttaa surun ja ahdistuksen tunteita.
Tunnista stressin laukaisijat
Jos tiedät, mikä sinua stressaa, voit ryhtyä toimiin sen ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi paremmin. Voit tehdä tämän tunnistamalla stressin laukaisijat. Valitse elämästäsi yksi tai kaksi aluetta, jotka aiheuttavat sinulle eniten stressiä. Voit valita esimerkiksi työsi, ihmissuhteesi, taloutesi, terveyteen liittyvät asiat jne. Kun tiedät, mitkä alueet aiheuttavat sinulle eniten stressiä, voit alkaa tutkia päivittäisiä tapojasi ja rutiinejasi ja katsoa, missä voisit tehdä muutoksia stressitasojesi vähentämiseksi. Seuraavassa on muutamia kysymyksiä, joita voit kysyä itseltäsi selvittääksesi stressin aiheuttajat: – Mitkä tilanteet saavat minut tuntemaan itseni stressaantuneeksi? – Mitä tunteita tunnen näissä tilanteissa? – Missä kohtaa kehoani tunnen nämä tunteet? – Mitä ajatuksia päässäni liikkuu, kun olen stressaantunut? – Mitkä muutokset tekisivät näistä tilanteista minulle vähemmän stressaavia?
Aloita
Liikunta voi olla mahtava tapa vähentää stressiä ja ahdistusta. Tutkimukset osoittavat, että jo kohtuullinen aerobinen liikunta, kuten kävely, voi vähentää stressitasoa ja saada sinut tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja vähemmän jännittyneeksi. Liikunta on myös loistava tapa päästää irti negatiivisista tunteista, etenkin kun olet vihainen tai järkyttynyt. Jos siis tunnet itsesi stressaantuneeksi ja haluat “päästää höyryjä ulos”, kokeile lenkkeillä, kävellä, nostaa painoja tai joogata. Nämä aktiviteetit auttavat sinua tuntemaan olosi vähemmän stressaantuneeksi pitkällä aikavälillä. Liikunta on myös hyvä tapa ADD/ADHD:sta kärsiville teini-ikäisille keskittyä ja hallita oireitaan. Jos siis koet paljon stressiä, katso, voisitko lisätä liikuntaa päivittäisiin rutiineihisi. Saatat yllättyä siitä, miten suuri ero sillä voi olla!
Kehitä rutiini
Terveellinen rutiini voi auttaa sinua hallitsemaan päivittäistä stressiä. Kun sinulla on päivittäinen rutiini, kaikki sujuu autopilotilla eikä sinun tarvitse “miettiä” sitä. Tämä vapauttaa mielesi ja vähentää stressiäsi. Stressiä vähentävän rutiinin kehittäminen voi auttaa sinua rentoutumaan ja rauhoittamaan mieltäsi, mikä voi helpottaa nukahtamista ja vähentää ahdistusta. Muutamia ideoita rutiinin kehittämiseen ovat mm: Pidä tauko teknologiasta ennen nukkumaanmenoa – irrottautuminen ja irrottautuminen näytöistä vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa nukahtamista. – Liikunta – se voi parantaa sekä fyysistä että henkistä oloa. – Kirjan lukeminen – tämä on hyvä tapa rentoutua, rentoutua ja vähentää stressiä.
Hengitä syvään
Kun tunnet itsesi stressaantuneeksi, hengitä muutama minuutti syvään. Tämä voi auttaa rauhoittamaan mieltäsi, vähentämään stressitasoa ja saattamaan kehosi takaisin rentoutuneeseen tilaan. Keskity hengitykseesi, kun hengität sisään ja ulos nenän kautta. Voit tehdä tämän missä ja milloin tahansa vähentääksesi stressin ja ahdistuksen tunteita. Jos koet erityisen paljon stressiä, yritä löytää tapa rentoutua. Jos olet koulussa, yritä mennä jonnekin rauhalliseen ja seesteiseen paikkaan, kuten kirjastoon. Jos olet kotona, yritä ehkä mennä huoneeseesi tai käpertyä peittoon sohvalla. Miten tahansa voit parhaiten rentoutua, tee niin. Muutaman minuutin rauhoittuminen voi auttaa sinua käsittelemään helpommin stressin lähdettä ja vähentämään sen vaikutuksia kehoosi.
Puhu ystävälle
Joskus tarvitsemme apua stressinhallinnassa. Jos haluat puhua jonkun kanssa, mutta et löydä oikeaa henkilöä, harkitse puhumista terapeutin kanssa. Terapeutti on koulutettu ammattilainen, joka voi auttaa sinua käsittelemään stressiäsi ja löytämään keinoja hallita sitä paremmin. Muuten myös ystävät ja perheenjäsenet voivat olla loistavia tukiresursseja. Jos vietät aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joista välität ja joihin voit luottaa, se voi auttaa vähentämään stressitasoasi. Jos sinulla on ystäviä, joilla on myös paljon stressiä, joskus hyvä tapa vähentää stressitasoja on olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka käyvät läpi samaa asiaa. Voitte puhua huolistanne ja ongelmistanne ja yrittää auttaa toisianne voimaan paremmin. Jos olet sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät jaa stressiäsi, voi tuntua siltä, että sinun on “piilotettava” tunteesi, mikä voi itse asiassa lisätä stressiäsi.
Harjoittele säännöllisesti
Säännöllisen liikunnan on osoitettu auttavan alentamaan stressitasoa. Itse asiassa monet terapeutit suosittelevat liikuntaa keinona vähentää stressiä korkean stressitason omaavilla ihmisillä. Kun liikut, kehosi vapauttaa endorfiini-nimistä hormonia. Tämä hormoni voi saada sinut tuntemaan olosi paremmaksi, kun olet stressaantunut. Se voi myös auttaa sinua nukahtamaan helpommin. Säännöllinen liikunta voi myös auttaa unihäiriöihin, kuten unettomuuteen, joka voi usein johtua stressistä. Jos voit, yritä harrastaa liikuntaa aina, kun tunnet olosi stressaantuneeksi. Se auttaa vähentämään stressitasoasi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että liikunta ei ole välitön yleislääke. Sinun on varmistettava, että harrastat liikuntaa säännöllisesti, jotta saat siitä eniten hyötyä.
Älä unohda hymyillä
Hymyileminen voi itse asiassa auttaa sinua vähentämään stressitasoasi. Kun hymyilemme, aivomme vapauttavat endorfiineja, jotka auttavat alentamaan stressitasoamme ja tekevät meistä onnellisempia. Jos siis tunnet itsesi stressaantuneeksi, pakota hymyilemään. Saatat yllättyä siitä, miten paljon se voi auttaa. Hymyileminen voi myös auttaa sinua tuntemaan enemmän yhteyttä muihin. Kun hymyilet, lähetät positiivisia signaaleja muille, ja he tuntevat olevansa yhteydessä sinuun. Ja kun tunnet, että muut ovat yhteydessä sinuun, tunnet vähemmän stressiä. Jos siis tunnet olosi stressaantuneeksi, yritä tehdä jotain, mikä saa sinut hymyilemään. Saatat huomata, että se saa sinut voimaan paremmin. Nyt kun tiedät parhaat tavat hallita stressiä, voit ryhtyä toimiin stressitasojesi vähentämiseksi. Oletko valmis haastamaan maailman?